Järjestökehitys

meidän mielestä

JärjestöKompassi luotaa järjestöjen nykytilaa
}
27.02.2021

JärjestöKompassi on toimintaympäristön kartoitus, jossa selvitettiin järjestöjen toimintakenttää koronatilanteen aikana syksyllä 2020. JärjestöKompassin sisältö avaa järjestöjen nykytilan ja näkemykset tulevaisuudesta. Pandemia muutti sekä edelleen muuttaa yleisesti tilannetta, eikä järjestömaailma jäänyt sen ulkopuolelle.

 
JärjestöKompassin tavoitteena oli selvittää:

  • miten koronatilanne vaikutti ja vaikuttaa
  • keinoja toiminnan ja rahoituksen varmistamiseen
  • millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa
  • vastaajien henkilökohtaiset näkemykset ja tunnelmat

Kysely lähetettiin syksyllä 2020 noin 700 järjestöpäättäjälle valtakunnallisesti. Raportti koostuu sekä verkossa tehtävästä kyselystä että täydentävistä haastatteluista. JärjestöKompassin vastauksista nousi esille seuraavia havaintoja.

KORONATILANNE NOPEUTTI TYÖN MURROSTA

JärjestöKompassin vastausten perusteella on selvää, että järjestökentässä koronatilanne nopeutti tai aloitti työn murroksen. Joidenkin järjestöjen osalta on toiminnassa tehty valtava digiloikka ja opeteltu uusia digitaalisia toimintatapoja. Aineistosta nousi selvästi esille henkilöstön uudenlaisen osaamisen tarve ja nykyisen osaamisen päivittäminen.

HENKILÖSTÖN OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT

Vastaajat arvioivat laajalti, että henkilöstön kyky omaksua uutta ja vahvat digitaidot ovat tärkeitä. Lisäksi muuttuvassa toimintaympäristössä korostuu itseohjautuvuuden ja sopeutumiskyvyn merkitys. Työyhteisöissä kaivataan myös joustavia persoonia. Useat vastaajat kokivat, että asiat voidaan oppia, jos henkilöstöllä on tiettyjä ominaisuuksia ja vahvuuksia.

JÄRJESTÖJEN RAHOITUS VAATII UUDISTUMISTA JA YRITYSYHTEISTYÖTÄ

Tavoitteena oli tunnistaa keinoja toiminnan ja rahoituksen varmistamiseen. Talouden osalta esiin nousi huoli rahoitusmallien muuttumisesta ja tukien vähenemisestä. Osassa järjestöistä vasta havahduttiin pohtimaan uusia rahoituskanavia. Vaikka yritysyhteistyö nähtiin tärkeänä osana tulevaisuuden ansaintalogiikkaa, vain pieni osa vastaajista koki, että oma osaaminen tässä on riittävää. Harvassa järjestöstä oli valmis yritysyhteistyön toimintamalli.

TOIMINNANJOHTAJAN YKSINÄISYYS

Toiminnanjohtajien vastauksista nousi esille työn yksinäisyys. Henkilöstön johtaminen etänä herätti kysymyksiä ja nosti esille käytännön haasteita. Joillekin etäjohtaminen oli jo ennestään tuttua, mutta toisten piti opetella etäjohtamista tilanteen pakottamana. Vastaajat toivat yksimielisesti esille, että vuorovaikutusta kasvokkain tarvitaan ja kaivataan, niin työyhteisön sisällä kuin ihmisten johtamisessakin. Toisaalta etätyön positiiviset puolet nähtiin myös. Osa vastaajista arvelikin, että tulevaisuudessa käyttöön jää jonkinlainen hybridimalli.

Järjestökenttä elää yhtä matkaa ympäröivän todellisuuden kanssa. Koronapandemia vaikutti järjestöjen toimintaympäristöön. Vaikutukset kohdistuvat yksilöihin, työympäristön toimintatapoihin sekä taloudellisiin tosiasioihin. Haasteista huolimatta järjestökentällä moniin muutoksiin suhtaudutaan pääsääntöisesti positiivisesti ja ratkaisukeskeisesti. Järjestöjen kyky sopeutua on hyvä ja muutoksia pidetään mahdollisuutena kehittyä yhä paremmaksi.

Jos olet kiinnostunut järjestöjen menestyksestä, tämä JärjestöKompassi on oikea tietopaketti sinulle! Lataa JärjestöKompassin koko raportti maksutta käyttöösi.

Anu Turkia